Vuonna 1705 eli sinä vuonna, kun maanmittaaja Niklas Avander vieraili Toivolan kylässä ja piirsi sitä esittävän maakirjakartan…

• Suomessa asui ehkä noin 400 000 ihmistä; koko maailman väkiluvun on arvioitu olleen tuolloin noin 600–700 miljoonaa ihmistä
• vastasyntyneen eliniän odote oli alle 40 vuotta; vaikka moni eli vanhemmaksikin, lapsikuolleisuus oli suurta
• tuskin kukaan suomalainen oli nähnyt perunaa, saati syönyt sitä
• Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa, jonka valtapiiri käsitti myös alueita Karjalasta, Baltiasta ja Itämeren eteläosista
• Ruotsin (ja Suomen) kuninkaana oli Kaarle XII, joka oli kuitenkin sotimassa vierailla mailla; suuri Pohjan sota oli käynnissä viidettä vuotta
• lainsäädännön ydin perustui keskiajalla säädettyihin ruotsalaisiin lakeihin; toki niitä oli aika ajoin täydennetty esivallan asetuksilla; kaupungeissa oli osin erilainen lainsäädäntö ja oikeuskulttuuri kuin maaseudulla
• periaatteessa kaikkien yli 15–63-vuotiaiden piti maksaa valtiolle henkiveroa, joskin verosta vapautettuja oli paljon, heidän joukossaan mm. aatelisia, irtolaisia, piispoja, professoreita ja opiskelijoita
• matkaa taitettiin jalan, suksin, ratsain, vaunuilla, reellä, soutaen ja purjehtien, joten ihmiset, tavarat ja kirjeet kulkivat hitaammin kuin nykyisin: Helsingin ja Turun välillä kirje saattoi ehtiä perille kahdessa päivässä, mutta Itä-Suomesta pääkaupunkiin Tukholmaan lähetetty kirje saattoi viipyä matkalla kuusikin viikkoa
• periaatteessa kaikkien konfirmoitujen luterilaisen kirkon jäsenten tuli käydä ehtoollisella neljästi vuodessa
• papit järjestivät seurakunnissaan kuulusteluja, joissa he mittasivat maallikoiden tietoja kristinuskosta; tavallisesti näitä kuulusteluja kutsuttiin kinkereiksi, mutta Hämeessä (ja todennäköisesti Toivolassakin) lukusiksi ja Varsinais-Suomessa lukuvuoroiksi
• kinkereillä mitatun ulkoa osaamisen lisäksi useimmat suomalaiset eivät osanneet todella lukea eivätkä kirjoittaa; talonpojat korvasivat nimikirjoituksen puumerkillä
• suomen kielellä julkaistiin enimmäkseen vain hengellistä kirjallisuutta ja hallinnon asetuksia ja lakitekstejä; sanomalehtiä ei vielä ilmestynyt; pääasiallinen kirjakieli Suomessa oli ruotsi, joskin Turun Akatemiassa tieteellisten julkaisujen kielenä käytettiin latinaa
• Turun akatemiassa ja ulkomaillakin opiskellut, myöhemmin professoriksi ja piispaksi valittu Laurentius Tammelinus eli Lars Tammelin julkaisi ensimmäisen suomenkielisen almanakan
• ensimmäisiin tunnettuihin suomenkielisiin kansanrunoilijoihin lukeutunut Antti Keksi kuoli kotiseudullaan Ylitorniossa
• Pietarin kaupunkia rakennettiin Nevan suistoon kolmatta vuotta
• englantilainen astronomi Edmond Halley laski erään komeetan tulevan ilmestymisajankohdan; myöhemmin tuo komeetta nimettiin hänen mukaansa Halleyn komeetaksi
• Lontoossa julkaistiin tieteisromaani nimeltä The Consolidator or, Memoirs of Sundry Transactions from the World in the Moon; sen kirjoittaja Daniel Foe tunnetaan paremmin Daniel Defoena ja Robinson Crusoen seikkailujen laatijana
• Massachusettsin siirtokunta kielsi erirotuisten väliset avioliitot; muissakin Englannille kuuluvissa Pohjois-Amerikan siirtokunnissa säädettiin lakeja, jotka sallivat orjuuden ja antoivat valkoiselle väestölle erityisaseman
• Georg Friedrich Händel julkaisi 8. tammikuuta Hampurissa ensimmäisen oopperansa eli Almiran
• Suomen papisto oli koolla pappeinkokouksessa Turussa 20.–22. tammikuuta
• Venäjän sotajoukot polttivat Sortavalan kaupungin 28. tammikuuta
• Paimion kirkkoherra Henrik Florinus, joka oli julkaissut suomenkielistä kirjallisuutta, mm. kokoelman vanhoja suomalaisia sananlaskuja, kuoli 12. huhtikuuta
• Viipurin piispa Peder Laurbecchius kuoli 16. huhtikuuta; uudeksi piispaksi valittiin David Lund
• Englannin kuningatar Anne aateloi tiedemies Isaac Newtonin 16. huhtikuuta
• saamelaisia kristinuskoon käännyttänyt Alatornion kirkkoherra Gabriel Tuderus kuoli 18. huhtikuuta
• Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Leopold I kuoli 5. toukokuuta, ja hänen seuraajakseen kruunattiin hänen poikansa Joosef I
• Oulun kaupungissa riehui kahteen otteeseen iso tulipalo: 20. heinäkuuta ja 28. elokuuta
• käytiin suureen Pohjan sotaan liittyvä Varsovan eli Rakowitzin taistelu, jossa Ruotsin armeija voitti Puolan, Liettuan ja Saksin sotajoukot 31. heinäkuuta
• Englannin joukot miehittivät Barcelonan kaupungin Espanjan perimyssodan yhteydessä 19. lokakuuta
• Euroopan ulkopuolelle suuntautuva luterilainen lähetystyö käynnistyi, kun Bartolomaeus Ziegenbalg ja Heinrich Plütschau lähtivät marraskuussa Kööpenhaminasta purjehtimaan kohti Intian itärannikolla sijaitsevaa tanskalaisten siirtokuntaa; Kiinassa katolinen lähetystyö puolestaan kohtaa vastustusta
• Itävallan joukot surmasivat yli tuhat kapinaan noussutta mutta aseensa laskenutta talonpoikaa Sendlingenin kylässä Baijerissa joulupäivänä 25. joulukuuta; tämän vuoden aikana tukahdutettiin verisesti kapinoita mm. myös Ranskassa ja Venäjän yhteyteen kuuluvassa Astrakanissa.